perjantai 13. heinäkuuta 2012

!

Olo on hyvä, en tiedä miksi. Ei ees oo ikävä sua, ainakaan hirveesti. Ehkä tää on oikea tie. Kun ei ajattele, ei satu. Aina, kun ikävöin sua, täytyy miettiä sitä paskaa mitä oot mulle aiheuttanut. Ei muuta.

PS. Tänään bilettämään pitkästä aikaa kavereiden kanssa! <3



torstai 12. heinäkuuta 2012

noniin

Ja noista tunnelukko-hommista toiseen asiaan. Nyt sitä ollaan viikon tauolla (yritin saada 2:hta, mut mies ei ruvennut). Olo on kyllä tosi ahdistunut, mutta ei itketä. Pelkään, et räjähdän vaan jossain vaiheessa, kun en enää kestä. Tuo hylkäämisen tunnelukko ohjaa mua liikaa tässäkin asiassa :(

Jos nyt kuitenkin päätän erota, mua olisi auttamassa:

- psykologit
- kriisiapu
- mielisairaala... pahimmassa tapauksessa siis.

+ varmasti ystävät





Mä tiedän, et en jää yksin. Varmasti ois ottajia! Ensi kuussa alkaa baari-ikä, ja tuun tutustumaan uusiin ihmisiin sielläkin (+miehiin). Voisin nähdä kavereita vaikka päivittäin. Mut ei se ois sama. Ei olis vieressä nukkujaa.. Vain yksinäisyys. Oksettaa ajatuskin. Oon jotenkin varma et tää on tän suhteen loppu. Mut en voi kuitenkaan sanoa vielä varmaksi. Mä oon niin sekasin. Pääsis vaan puhumaan jonnekkin, nostettas toi masennuslääkemäärä isommaks + avuks jotain rauhottavia?




MÄ EN VOI ANTAA ITSEENI KOHDELTAVAN PASKASTI.
MÄ SAAN PAREMPAA.
SUA AUTETAAN, JOS TARVIIT APUA.
"VIELÄ JOKU PÄIVÄ SÄ KIITÄT ITSEÄS" (ystävän sanoin.)





Minun tunnelukkoni


KALTOIN KOHTELU

Pelkäät, että ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät sinua jollain tavoin hyväkseen. Et luultavasti koe oloasi luottavaiseksi ja turvalliseksi vaan näet uhkakuvia ihmissuhteissasi. Sinun on yleensä vaikea luottaa ihmisiin. Saatat suhtautua epäillen toisten aikomuksiin ja uskot läheistesi pettävän sinut tavalla tai toisella. Et päästä ketään lähellesi etkä uskalla avautua ihmissuhteissasi. Olet varovainen ja saatat testata ovatko ihmiset luottamuksesi arvoisia. Saatat kuitenkin viehättyä ihmisistä jotka ovat hyväksikäyttäjiä ja annat heidän kohdella itseäsi huonosti. Toistuvat hyväksikäytön kokemukset vahvistavat tunnelukkoa ja syövät omanarvon tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että sinun on vaikea päästä suhteesta jossa sinua kohdellaan kaltoin. 

HYLKÄÄMINEN

Menetyksen pelko ohjaa elämääsi - olet huolissasi yksin jäämisestä. Uskot että läheisesi kuolevat tai jättävät sinut. Pelkäät jääväsi yksin ja luultavasti takerrut läheisiin ihmisiisi, mutta samalla karkotat heidät luotasi - pahin pelkosi on kuin itseään toteuttava ennuste. Menettämisen pelkoa seuraa luottamuksen puute joka tulee usein ilmi kontrollointina, omistushaluisuutena ja mustasukkaisuutena. Riippuvuudet voivat olla selviytymiskeinosi, joilla yksinolon aiheuttama ahdistus tuntuu siedettävämmältä. Koet suhteisiin kuuluvat tavalliset erotilanteet ahdistaviksi etkä luota siihen että suhde kestäisi erot. Tulkitset herkästi toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä eroaikeiksi ja saatat ylireagoida niihin, vaikkapa siihen kun toinen ei vastaa puheluusi tai tekstiviestiisi. Vaikka suhde olisi vakaa, se luultavasti tuntuu vain väliaikaiselta - ikään kuin se olisi koko ajan vaakalaudalla. Saatat itse epätoivoissasi uhata erolla, ikään kuin testataksesi odotustasi - joko suhde nyt päättyy. Menetyksien myötä tunnelukko vahvistuu ja alat uskoa ettei mistään löydy kestävää suhdetta. 

RIIPPUVUUS

Uskot, että olet jollain tavalla kykenemätön pitämään itsestäsi huolta. Et luota omaan arviointikykyysi. Tarvitset siksi muita ihmisiä kannattelemaan ja tukemaan sinua ja pitämään sinusta huolta. Olet riippuvainen läheisistäsi etkä ole itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen. Luultavasti olet edelleen läheisissä tekemisissä vanhempiesi kanssa, jotka vaikuttavat elämääsi voimakkaasti. Päätösten tekeminen on sinusta vaikeaa, kysyt ehkä neuvoa ja vahvistusta muilta, muutat mieltäsi monta kertaa ja lopuksi saatat olla kuitenkin epävarma päätöksestäsi. Saatat vältellä vastuuta, aloitteellisuutta ja haasteellisia tilanteita. Tunnet luultavasti ahdistusta ja epätoivoa jos joudut ottamaan enemmän vastuuta kuin mihin tunnet kykeneväsi. Ehkä ainoa keinosi selviytyä on lyöttäytyä yhteen vahvan henkilön kanssa joka pitää sinusta huolta mutta myös määrää elämästäsi - näin riippuvuus toisesta kasvaa ja tunnelukko voimistuu. 

ULKOPUOLISUUS

Tunnet usein ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja se saa sinut välttelemään niitä. Ehkä tunnet itsesi erilaiseksi, muita huonommaksi keskustelijaksi ja siksi ulkopuoliseksi. Uusien ihmisten kanssa tunnet olosi epämukavaksi ja hermostuneeksi etkä oikein tiedä mitä sanoisit. Saatat arkailla huomion kohteena olemista ja jännittää esiintymistä. Ahdistuneena mietit mitä muut ajattelevat sinusta. Hermostuneena et kykene käyttämään sosiaalisia taitojasi vaan menetät varmuutesi ja vetäydyt. Olet ehkä tottunut välttelemään kanssakäymisiä ja sosiaalisia tilanteita siinä määrin että se tuntuu ihan luonnolliselta - kuitenkin jokin sinussa kaipaa samalla läheisempää yhteyttä kanssaihmisiin. Ryhmässä saatat teeskennellä olevasi enemmän muiden kaltainen tai haluat antaa hyvän vaikutelman itsestäsi. Saatat hankkiutua työskentelemään tehtävissä, jossa ei vaadita paljon vuorovaikutusta. Läheisissä suhteissa tunnet olosi varmemmaksi ja levollisemmaksi - voit olla enemmän oma itsesi. Toistuvat ulkopuolisuuden kokemukset vahvistavat tunnelukkoasi ja se saa sinut välttelemään entistä enemmän ikäviä sosiaalisia tilanteita.



------------

Se oli kyllä niin mahtava tunne, kun sain lukea itsestäni kyseiset tekstit. On ollut niin vaikeaa, kun ei ole tiennyt, mikä itseä vaivaa. Jos saisin nuo lukot aukaistua, olisin kyllä maailman onnellisin. Ne ohjaavat mun elämää liikaa, jokapäiväistä elämää. Kurssit makso vaan 180€, eli ihan liikaa. Voikohan kelalta saaha rahaa semmosiin?




Mulla taitaa olla useampi tunnelukko

Mä oon miettinyt mikä mua vaivaa. Vihdoinkin löysin jotain vastauksia. Sitten, kun psykologit yms. palailevat lomalta, menen puhumaan asiasta. Tulostinkin tän sivun sitä varten. Ehkä mä voisin saada apua.

http://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/

Testaa tunnelukkosi tästä linkistä.



lauantai 7. heinäkuuta 2012

eilen oli hyvä päivä mut sä pilaat aina kaiken

Jaksoin mennä ulos kaverin kanssa ja laulettiin singstaria. Tuntu niin hyvälle nähä ees yhtä kaveria pitkään aikaan. Mut nyt sä pilasit taas mun fiilikset. Rupesit vittuilemaan siitä, et olin lisännyt miespuolisen tutun fb-kavereihin, ja haukuit mun paskaksi. Lisäksi sanoit, että meet hakemaan tänään naisten huomiota jostain. Kauppaanki mennessä sanoit, että mulla on liian paljastava paita ja rinnat hyppii liikaa, ei ihmekään et mulle huudellaan - pitäs laittaa teipillä kiinni. Kiitti taas vitusti, en jaksa tätä. Löytäisinpä ihmisen, joka rakastas mua ja ois hyvä mulle.

ja mitä mä nyt teen? Syön paskaan olooni. 2 pussia sipsejä + pepsimax. Ei auta laihtumaan.



torstai 5. heinäkuuta 2012

tiiättekö...

Kuukauden ajan mulla meni ihan ok/hyvin.Ahdistus väheni kokonaan pois. (Ja on syy miksen päivitellyt tätä blogiakaan...) Mutta nyt se palaa. Tiiättekö, päivittäin SE PASKA/AHISTUS/KAIKKI VAIVAA/TYHJÄ OLO - tunne. Masentuneet kyllä tietää.

Taitaa nousta lääkitys maxsimiannokseen, eli seromex 60mg/päivä, luulis ainakin kun ei auta nykyinen 40mg.




Ja niin. Liikunta auttaa jaksamaan, ja vähentää paskaa oloa. Mutta sit ahdistaa moni muu asia... Tässä pari nyt pahiten mielen päällä olevaa.

1.  En ole nähnyt mun kavereita varmaan kuukauteen, ja olen aina kussut niitä linssiin kun olis pitänyt nähä. Mulla ei varmaan kohta ole enää niitäkään. Ei vaan just sillon kun pitäs lähtä johonki niin vaan jaksa. Ja lähteminenkin ahdistaa, se tarvitsee paljon tahdonvoimaa. Voispa vaan puhua niille asiat suoraan, mutta kun mä en osaa.

2. Oon koko ajan väsynyt. Ei jaksa, ei jaksa. Päivässä saa tehtyä sen yhden asian tai kaksi, esim. kävin tänään liikkumassa ja tein ruokaa. Vois nukkuu ihan hulluja määriä. Huolestuttaa, että miten sitten kun kouluun meen, tai se siis jatkuu.

3. Elän paskassa parisuhteessa, mutta pelkään että en pärjää ilman tätä kyseistä miestä.. Kyllähän mä sitä rakastan, mutta välillä tuntuu, et haluan oikeesti erota. En vaan pysty siihen ainakaan tällä hetkellä, vaikka tiedän että pitäisi. Ja toisaalta pelkään, että se jättää mut, jos saa tietää et oon pettänyt sitä. Pelottaa oikeesti 24/7. Ristiriitaista, eikö? Haluan erota mut en halua erota, en siis tiedä mitä haluan. Mielialat vaihtelee aika useasti. Pelotti tunnustaa toi pettämisjuttu (en oo tunnustanut kellekkään ellei tiedä), vaikka tää onki anonyymiblogi. :D

.... Nii ja yllätys yllätys, tulin kotiin yöksi poitsun luota kun riideltiin (taas)!